tiistai 24. syyskuuta 2013

Kurssipalaute

Onnistuin aika hyvin kurssi-tavoitteissani. Tajusin, että vain kirjoittamalla oppii paremmin kirjoittamaan. En osaa kuitenkaan arvioida, osaanko kirjoittaa paremmin vai en, mutta kehitystä lukion alusta on tapahtunut jonkin verran. Myös muutama tekstilaji muistui taas mieleen, mikä on hyvä asia kirjoituksia ajatellen.

Essee oli ehkä haasteellisin kirjoittaa, koska kirjoitettavaa täytyy keksiä enemmän, ja tekstistä ei tule niin selkeä. Myös esseen kirjoittaminen vaati hieman enemmän aikaa.

Kurssitekstien kirjoittamiseen annettu aika oli sopiva, koska tekstit pystyi tekemään omassa aikataulussa. En kuitenkaan pysynyt ihan omassa aikataulussani viimeisen tehtävän kanssa. Blogikirjoittaminen on hyvä asia, koska itse ainakin koen, että tietokoneella on paljon nopeampi ja helpompi saada tekstiä aikaan.

Tehtävät olivat hyödyllisiä, koska monet tehtävien tekstilajeista liittyvät kirjoituksissa esiintyviin tehtäviin. Kielenhuolto-ongelmiin voisi kiinnittää ehkä enemmän vielä huomiota, koska luulen ainakin, että kirjoituksissa rokotetaan niistä asioista enemmän kuin sisällöstä.


Arvostelu

Koskemattomat

Olivier Nakachen ja Eric Toledanon vuonna 2011 julkaistu ranskankielinen elokuva Koskemattomat (Intouchables), kertoo masentuneesta ja neliraajahalvaantuneesta miljonäärimiehestä Philippestä (François Cluzet), joka etsii itselleen uutta kotiapulaista. Moni alan ammattilainen olisi valmis ottamaan työn vastaan, mutta köyhästä monilapsisesta perheestä tuleva pössyttelevä lorvailija nimeltä Driss (Omar Sy) saa apulaisen homman, vaikka hän saapuukin haastatteluun melkein vitsillä.

Elokuva perustuu tositapahtumiin, ja elokuvan käsikirjoittajat saivat idean vuonna 2001 tehdystä dokumentista, josta Koskemattomat kertoo. Samankaltaista tarinaa kertovia elokuvia on saatettu tehdä muitakin, mutta en usko että yhdestäkään on saatu näin aidontuntuista.

Driss innostuu asumisesta Philippen hulppeassa kartanossa, ja hänen punapäisestä assistentistaan. Nuorekas apulainen tuo ihan tarkoittamattaan Philippen elämään iloa, ja uutta puhtia aitoudellaan. Philippe ei tunne itseään vammaiseksi, vaan hyväksytyksi Drissin seurassa.

Elokuvan käsittelee Drissin ja Philippen syventyvää ystävyyttä ja heidän perheidensä ongelmia, mutta myös erilaisuutta. Elokuvan sanoma saa ajattelemaan asioita uudella tavalla. Tarina on kaunis, ja koskettava, mutta myös todella hauska. Koskemattomat on yksi lempielokuvistani ja se on saanut myös paljon erilaisia palkintoja.






torstai 19. syyskuuta 2013

Tarvitaanko ikärajoja?

Ikärajoja mahtuu melkein jokaiselle elämänalueelle. Jo pienille lapsille tarkoitetuille leluille, peleille ja televisio-ohjelmille on asetettu ikäraja. Ikäraja voi kertoa, onko lelu terveydelle haitallinen pienten osiensa takia, tai jokin ohjelma vaikeasti ymmärrettävä alle 5-vuotiaalle. Ohjelmiin liittyviä ikärajoituksia on asetettu koko lapsuusajalle. Nuoren elämään kuuluu taas erilaisia ikärajoja liittyen muunmuassa baareihin ja peliautomaatteihin.

Baareissa ikärajoja on 18-vuotiaasta 21-vuotiaaksi. 18 vuotta täyttänyt on Suomessa lain mukaan täysi-ikäinen ja saa sen myötä paljon oikeuksia ja velvollisuuksia. 18- vuotias voi hankkia ajokortin, tai ostaa tupakkaa ja alkoholia kaupasta. Vaikka ikärajoja ei asetettaisiinkaan, erilaiset asiat vetävät selvästi puoleensa tiettyä kohderyhmää. Esimerkiksi johonkin tiettyyn baariin pääsee 18-vuotiaana, mutta suurin osa asiakkaista on keski-ikäisiä.

Ikärajoilla pyritään estämään fyysisiä ja henkisiä terveysvaurioita etenkin lapsilla, ja niillä pyritään myös ohjeistamaan. Aikojen saatossa ikärajat ovat muuttuneet ja uudistuneet. Esimerkiksi 70- 90- luvulla tupakkaa sai ostaa 16-vuotiaana. Peliautomaatit olivat sallittuja 15-vuotiaille vuoteen 2011 saakka. Pääsääntöisesti ikärajat ovat nousseet. Vaikea sanoa onko ikärajojen nostosta ollut hyötyä, mutta tiedetään, että oli ikäraja mikä tahansa, osa ei niitä kuitenkaan noudata. Noudattamattomuuden myötä nousee esille kysymys: Tarvitaanko ikärajoja?

Ikärajattomuus ajatuksenakin kuulostaa ihan mahdottomalta. Kuvitella nyt pieni lapsi auton ratissa. Vaikka hän harjoittelisi kuinka, kehittymätön motoriikka vaikeuttaa autolla ajamista. Myöskään päihteet eivät sovi kehittymättömälle elimistölle. Entistä nuoremmat jäisivät koukkuun pelaamiseen, ja katsoisivat heille sopimattomia elokuvia, jotka voivat vaurioittaa henkisesti. Ennen pitkään lapsuus katoaisi kokonaan. Ärsyyntyneet ihmiset ärsyyntyisivät entisestään, kun joutuisivat viettämään iltojaan monta vuotta nuorempien teinien kanssa, esimerkiksi baareissa.

Asia ei ehkä ole noin mustavalkoinen. Moni kuitenkin haluaisi poistaa ainakin osan ikärajasäädöksistä. Uskoisin, että yleensä ikärajojen poistamista perustellaan niiden turhuudella tai noudattamattomuudella. Uskon myös, että harva perustelisi ikärajojen poistamista sillä, että ne olisivat jollakin tavalla haitallisia. Järkevästi perusteltavia huonoja puolia on siis hankala keksiä. Kuitenkin yksi huono puoli tulee mieleen. Ikärajojen valvominen on usein hankalaa. Kärsimättömimpien on tietyissä tilanteissa yllättävän helppo olla noudattamatta ikärajoja.

Muutoksia halutaan myös kovasti tehdä. Vuoden 2011 jälkeen monet 15-vuotiaat järkyttyivät peliautomaatti-ikärajan muutoksesta. Se saattoi aiheuttaa negatiivisen kapina-aallon, jonka myötä pelattiin entistä enemmän ja näytettiin, että ikärajamuutos ei hetkauta. Voi myös olla, että parin vuoden aikana ikärajamuutos on kuitenkin vähentänyt nuorten pelaamista. Tilannetta on kuitenkin erittäin vaikea arvioida ilman tutkimustulosta. Uskoisin, että tutkimustulosten pohjalta on helppo tehdä tarpeellisia muutoksia ikärajoja ajatellen.

Ikärajat voivat tuoda jollain omituisella tavalla myös itsevarmuutta. Jonkin aikaa sitten päätettiin, että jatkossa henkkareita kysytään kaikilta alle 30-vuotiailta. Päätöksen jälkeen yli 30-vuotiaat, joilta kysyttiin papereita kaupassa, lähtivät ylpeinä kaupasta ulos, kun heitä luultiinkin alle 30-vuotiaiksi. Onhan se jo pieni saavutus jollekin, kun päästyään tiettyyn ikään saa tehdä jotain, mitä ei ollut ennen saanutkaan tehdä.

Vaikka ikärajoista ei selvää apua johonkin tiettyyn ilmiöön olisikaan, ne pitävät kansalaisten terveyttä tasapainossa. Ikärajoilla pyritään siihen, että niistä olisi jotain hyötyä. Itsessänikin huomaan, että noudatan suurinta osaa ikärajoista automaattisesti, ja olen sitä mieltä, että moni muukin toimii myös niin.













maanantai 2. syyskuuta 2013

Tiivistelmä Mikko Puttosen artikkelista

Mikko Puttosen artikkeli Lue romaani, tajuat muita (Tiede, joulukuu 2012) kertoo lukemisen hyödyllisistä ilmiöistä. Kyse on siitä mitä luet, ja miten luet. Tietokirjoilla on selvä hyötyarvo: tiedon saaminen. Puttonen korostaa tietotekstien hyödyllisyyden lisäksi etenkin fiktion lukemista, koska monella voi olla fiktion lukemisesta käsitys, että se olisi turhaa. Kaikenlaisesta lukemisesta on kuitenkin hyötyä.

Artikkeliin on kerätty tietoa tutkimuksista ja asiantuntijoiden tiedoista. Kirjallisuuden vaikuttavuus ihmisen aivoihin on ollut merkittävää niin positiivisella kuin negatiivisellakin tavalla. Se on vaikuttanut ihmisten asenteisiin, rasismiin ja valitettavasti itsemurhalukuihinkin. Nämä ovat seurausta syvästä samaistumisesta tiettyihin kirjoihin. Esimerkiksi nuorten miesten itsemurha-aalto 1700- luvulla aiheutui Johan Wolfgang von Goethen kirjasta, joka kertoi Nuoren Wertherin kärsimyksistä.

Fiktion lukeminen tuo todistettavasti apua stressiin, koska lukemisen aikana tulee ajateltua muuta, ja stressi väistyy. Fiktio simuloi myös sosiaalista elämää. Erilaisia sosiaalisia tilanteita lukemalla voi siis oppia hyödyllisiä asioita omasta sosiaalisesta elämästään. Sanavarasto myös karttuu lukemalla paljon paremmin kuin puhumalla.

Tekstissä kerrotaan myös pintaluvun ja syventävän luvun suuresta erosta. Pintaluku on selailua, mikä nykyaikana on yleistynyt varsinkin median myötä. Syventävästi fiktiota lukemalla ihminen samaistuu erilaisiin henkilöihin ja tarinoihin, ja suvaitsevaisuus kasvaa.


  

tiistai 20. elokuuta 2013

Marjanpoiminta- harrastus vai bisnes

Pienen epäsuosion jälkeen suomalaiset keräävät marjoja yhä enemmän omaan käyttöönsä. Marjastus on nykyään "pop". Marjojen kerääminen kaupallisin tarkoitusperin on kasvattanut vuosi vuodelta suosiotaan myös ulkomailta tulleiden poimijoiden keskuudessa. Suuri syy suosioon johtuu Suomen jokamiehen oikeudesta, jonka mukaan kuka tahansa saa kerätä metsän marjoja. Ulkomaalaiset keräävät marjoja kuitenkin aivan toisenlaisista lähtökohdista kuin perussuomalainen mökkeilijä. Ulkomaalaiset saapuvat usein isolla joukolla poimimaan tietyn alueen metsästä putipuhtaaksi marjoista pelottavan näköisillä poimintavälineillä tehdäkseen sillä "hyvää" bisnestä. Todennäköinen hyötyjä on kuitenkin kaupallisilla perusteilla toimiva yritys, joka tuo poimijat Suomeen.

 Bisneskeräilijöiden syy poimintaan arveluttaa, kun otetaan huomioon poiminnan huonot seuraukset luonnolle ja poimijalle itselleen. Usea turistipoimija ei saata ymmärtää keräävänsä mustikkansa juuri siitä mummon mökin takapihalta, josta vanhus on vuosia tottunut keräämään piirakkamarjansa. Poimintatavallansa bisneskeräilijät tuhoavat metsän maastoa, eivätkä saa laadukasta mustikkaa ämpäreihinsä.

Metsän sato tulevaisuutta ajatellen heikkenee tämänkaltaisen toiminnan seurauksena. Usea poimija tulee Suomeen lentämällä jostain kaukaa pois perheidensä luota pelkästään suomalaisten marjojen takia. Lentomatkat ja niiden aiheuttamat päästötkin periaatteessa muuttuvat turhiksi, jos poimijat eivät tienaa poiminnallaan, eikä se ole muutenkaan ekologista. Tosiasiahan on se, että poimijat eivät saa poiminnallaan paljoakaan voittoa.

 Parasta olisi, jos suomalaiset keräisivät marjat omista metsistään, ja ulkomaalaiset omistaan. Jos kuitenkin poimijoita saapuu paljonkin, heitä voisi vähintäänkin ohjeistaa poimimaan luontoystävällisemmin, ja kertoa, mistä ei kannata marjaa kerätä.







Tukea tekstin kirjoittamiseen- kurssi

Oikein kirjoitettu asiateksti on tärkeää esimerkiksi ylioppilaskirjoituksia ajatellen. Koska olen abi ja kirjoitukset ovat pian, haluaisin kurssin auttavan minua kirjoittamaan uskottavammin, ja järkevämpiä kokonaisuuksia. Kurssilla tulemme kirjoittamaan paljon tekstejä ja uskon sen auttavan minua niissä asioissa.

Sujuva ja oikeatyylinen kirjoittaminen lisää tekstin uskottavuutta ja selkeyttä. Teen paljon kielivirheitä, ja kokonaisuudet teksteissäni eivät ole aina selkeitä. Jos haluan hyvän tekstin, tarvitsen sen tekemiseen paljon aikaa. Parannettavaa minulla on juuri tekstin luomisen hitaudessa, minkä takia yritän saada kurssin kirjoitustehtävät valmiiksi tuntien aikana.

En juurikaan kirjoita muuta kuin koulutehtäviä, paitsi muistikirjaan kirjoitan ajoittain pieniä kivoja muistoja, mutta aika huonolla äidinkielellä. Se tuskin auttaa oikeatyylisen asiatekstin kirjoittamisessa..

Kurssin tehtävälistasta löytyy harjoituksia eri tekstien kirjoittamiseen ja niitä tekemällä muistuu mieleen tekstilajit.

tiistai 26. maaliskuuta 2013


Liikunnan merkitys nuoren elämässä

Lukuisissa nuorten liikuntaa käsittelevissä tutkimuksissa liikunnalla on todettu olevan suuri merkitys nuoren fyysiselle ja henkiselle kasvulle. Fyysinen terveys tuo mukanaan itsevarmuutta, onnellisuutta, kevyttä oloa, sekä jaksamista ja motivaatiota muiden tärkeiden asioiden hoitamiseen elämässä. Ihmiselle äärimmäisen tärkeitä asioita ovat perhe, toimeentulo, terveys, koulutus, onnellisuus, ja kaverit. Liikunnalla on suuri vaikutus näihin kaikkiin elämän perus-arvoihin.

Yksinkertaistettuna voidaan todeta, että ihmistä ei ole  luotu istumaan, vaan liikkumaan. Koska motoriikka antaa ihmisille hienot edellytykset monipuoliseen liikuntaan, sitä kannattaa myös hyödyntää ihan oman itsensä vuoksi. Säännöllinen liikunnan harrastaminen kannattaa kuitenkin aloittaa heti pienestä pitäen, jotta nuorena nopeasti kehittyvä keho osaisi kontrolloida paremmin tapahtuvaa muutosta. Hyvä fyysinen kunto antaa avuja myös selviytymään myöhemmän aikuis-elämän fyysisesti uuvuttavista, tai henkisesti rasittavista elämäntilanteista.

Tänä päivänä ajankohtaisella aiheella, nuorten syrjäytymisellä, on varmasti yhteyttä nuorten huonoihin elämäntapoihin ja vähentyneeseen liikunnanmäärään. Mielestäni vaikuttaa vahvasti siltä, että huonot elämäntavat syrjäyttävät nuorta. Jotta nuoriin saataisiin hieman enemmän puhtia, voisi esimerkiksi pakollisen koululiikunnan määrän reippaasti vaikka kaksinkertaistaa.

Henkisestä lähtökohdasta liikunnan kautta nuori saa tarvitsemiaan onnistumisen elämyksiä, hallittuja pettymyksiä ja haasteita, jotka ovat kehityksen kannalta tärkeitä. Itsensä voittaminen mahdollistaa uusien henkilökohtaisten tavoitteiden laatimista, joka myös osaltaan kasvattaa motivaatiota. Omalta osaltanikin voin todeta, että säännöllinen liikunta tuo myös enemmän itsevarmuutta, ja itsetunto kohenee.

Liikuntaa on monipuolista, ja jokaiselle löytyy varmasti omanlaistaan liikuntaa. Koulu, työt, ja kaikki muukin inhimillinen elämä vaatii liikunnan tuomaa virkeyttä, ja jaksamista. Etenkin monet nuoret käyvät samanaikaisesti töissä ja koulussa, ja se voi olla välillä melko raskastakin.

Yhteiskunnan kannalta liikuntaa harrastava ihminen on hyödyllinen. Esimerkiksi liikunnallisen nuoren poissaolot voivat vähentyä paljonkin, jos vain jaksaa juosta luokkaan viiden minuutin matkan alle minuutissa koulun läheiseltä linja-autopysäkiltä. Se voi olla erittäinkin ratkaisevaa. Nuorena aloitettu liikunta mahdollistaa pidemmän työuran, jonka myötä yhteiskunta saa enemmän verotuloja. Esimerkiksi 30-vuotiaana eläkkeelle joutunut ihminen maksaa jo maltaita yhteiskunnalle. Virkeät vanhukset eivät joudu vanhainkoteihin, jonka seurauksena yhteiskunnalle koituvat hoitokulut pienenevät.

Aina puhutaan siitä, kuinka perheet viettävät liian vähän aikaa yhdessä. Lapsen ja nuoren liikuntaharrastuksen myötä vanhemmatkin pääsevät yhteisille matkoille, esimerkiksi jalkapallo- tai jääkiekkopeleihin. Kylmintäänkin on jo helppo keksiä vaikka minkälaisia aktiviteetteja, joita perheen kanssa voisi tehdä. Yhteisen tekemisen myötä perhe matkustaa, harjoittelee, riemuitsee, ja saa uutta jännitystä elämään.

Liikunta luo yleisesti taloudellista toimeliaisuutta. Taloudellisen näkökulman mukaan ilman liikuntaa ei syntyisi liiketoimintaa esimerkiksi seuroille, tai kaupanaloille (urheiluliikkeet). Liikunnan avulla työllistyy liikuntavalmentajia, seurojen puheenjohtajia, fysioterapeutteja jne.

Nuorten liikunta saa aivan liian vähän huomiota ja painoarvoa, ja se on mielestäni aliarvostettua. Nuoren elämänvaiheeseen voi liittyä yllättävänkin monia muutoksia, joiden käsittelyä helpottaisi huomattavasti, jos nuori olisi henkisesti tasapainossa hyvällä fyysisellä kunnolla varustettuna. Monesta näkökulmasta tarkasteltuna voi huomata, kuinka äärimmäisen tärkeää liikunta onkaan yksilön, sekä yhteiskunnan kannalta.